Ensimmäistä kertaa järjestetty Kansallinen liikuntafoorumi kokosi lähes 200 kansallista ja kansainvälistä vaikuttajaa Vierumäelle keskustelemaan liikuntakulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Osanottajia yhdisti huoli suomalaisesta liikuntavajeesta sekä liikuntatoimijoiden kyvystä reagoida riittävän nopeasti tämän hetken haasteisiin.
Liikuntafoorumin avasivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Arhinmäki kertoi puheenvuorossaan, että suoraan urheiluseuroille jaettava seuratuki nousee ensi vuonna viiteen miljoonaan euroon. Myös valtionavustusten käyttökriteereihin tulee muutoksia.
“Tulemme jatkamaan viimevuotista käytäntöä, jossa seuratuen tärkeimmäksi kriteeriksi otettiin toiminnan ulottuminen mahdollisimman monille lapsille ja nuorille. Tuki kohdennetaan sellaiseen toimintaan, jonka kustannukset pidetään mahdollisimman alhaisina”, Arhinmäki sanoi.
Olli-Pekka Heinonen: suomalaiset pystyvät, jos haluavat
Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen mukaan auktoriteettien ja instituutioiden asema on suomalaisessa liikuntakulttuurissa muuttunut.
“Liikunnassa ei tässä ajassa ole enää virallisia totuuksia, eivätkä auktoriteetit enää ohjaa ihmisiä. Ihmiset haluavat tehdä yksilöllisiä ratkaisuja ja toimenpiteitä oman liikkumisensa suhteen, ja tähän liikunnan ja urheilun toimijoiden on vastattava nopeasti mutta samalla pitkäjänteisesti.”
Heinosen mukaan suomalaiset ovat aikaansaavaa kansaa, jos me vain päätämme tarttua toimeen.
“Horisontaalisia ongelmia ei pystytä ratkaisemaan vertikaalisilla organisaatioilla. Sitä vastoin tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä, joka vaikuttaa ihmisten arkeen esimerkiksi urheilujärjestöjen, koulujen, päiväkotien, vanhustenhuollon ja työpaikkaliikunnan yhteistyön kautta. Vain tällaisilla ratkaisuilla Suomesta voidaan rakentaa maailman liikkuvin urheilukansa 2020-luvulla”, Heinonen totesi.
Keskustelusta päästävä suoraan toimintaan
Liikuntafoorumin sunnuntaipäivän päätti paneelikeskustelu, jonka yhteydessä käytiin monipuolista pohdintaa liikunnan ja urheilun merkityksestä yhteiskunnassa.
Keskustelussa liikuntakulttuurin keskeisimpänä haasteena nähtiin väestön fyysinen passiivisuus, joka heijastuu myös huippu-urheilumenestykseen. Samalla todettiin, että liikuntakulttuuria kehittämällä voidaan pitkällä aikavälillä saada aikaan merkittävä parannus suomalaisten hyvinvointiin ja miljarditason vaikutukset yhteiskuntaan.
Liikuntafoorumin yhteinen viesti suomalaisille kiteytyi ajatukseen, että keskustelusta on siirryttävä suoraan toimintaan. Koko liikunta- ja urheiluväki on aktivoitava nykyistä paremmin, mutta liikunnan edistäminen ei ole yksinomaan liikuntatoimijoiden asia, vaan laajasti koko yhteiskuntaa koskeva haaste.