KTM Jonne Hirvonen on aloittanut Suomen Melonta- ja Soutuliiton koskimelonnan olosuhdetyöryhmän uutena puheenjohtajana – tavoitteena on saada Suomeen lisää koskimelonnan harrastuspaikkoja sekä kansainvälisen tason kilpailupaikkoja.
Koskimelonnan olosuhdetyöryhmän tavoite on kunnianhimoinen: “Uskomme, että meillä on Suomessa lähivuosina vähintään 10-kertainen määrä aktiivisia junioreita sekä vähintään viisi kiinteää harrastus- sekä kilpailupaikkaa ympäri Suomea.”
Taustaa
Euroopan Unionin ennallistamisasetus vaikuttaa suomalaisten virtaavien vesien ja koskien ennallistamiseen sekä samaan aikaan Suomen hallituksen valtakunnallinen Nousu-ohjelma on merkittävä tekijä koskien ennallistamisessa.
Kosken turvallisuuden ja koskialueen monipuolisen käytön varmistamiseksi koskien kiveämisen tarkka suunnittelu on erityisen tärkeää. Suomen koskimelontayhteisön aktiivit ovatkin olleet paikallisesti mukana eri hankkeissa, kuten 2024 keväällä avatussa Hiitolanjoen ennallistamisessa.
Kokemuksemme mukaan niin kalat kuin koskimelojatkin viihtyvät virtaavissa vesissä, missä on selkeä päävirta, vedessä liikkuminen on mahdollista eri virtaamilla sekä koskesta löytyy syvät sekä isot akanvirrat. Koskimelontaan soveltuvasta kosken ennallistamisesta hyötyvät myös retkimelojat, koskessa virkistys- ja kuntoilumielessä melovat koskimelonnan harrastajat sekä kaupalliset kumilauttasafariyrittäjät.
Koskimelonta Suomessa
Koskimelonta ei ole Suomessa kehittynyt suosituksi harrastukseksi ja urheiluksi, koska pysyviä harjoitus- ja kilpailupaikkoja ei ole. Ainoa koskipujottelun kiinteä harjoittelu- ja kilpailupaikka sijaitsee Taivalkoskella. Analogiaa voidaan hakea Suomen 60-luvun laskettelumahdollisuuksista.
Olosuhteiden haastavuudesta huolimatta Suomen freestylemelojat ovat viime aikoina saavuttaneet hyvää kansainvälistä menestystä MM-tasolla, kuten juniorimiesten MM-hopea ja sekä yleisten sarjojen 7. sijat 2023 MM-kisoissa USA:ssa. Koskicrossi oli ensimmäistä kertaa mukana Pariisin 2024 kesäolympialaisissa. Koskicrossi ja koskipujottelu (mukana jo 1992 Barcelonasta saakka) houkuttelivat viikon ajaksi 12 000 katsojan koskimelontastadionin täyteen.
Toiminta
Aktiiviset koskien ennallistamishankkeet, kuten Vapaa Virtaankoski sekä siihen liittyvä koskialueen kokonaisvaltainen ennallistaminen tarvitsevat ammattimaista yhteistyötä sekä kokemusperäistä näkemystä jo suunnitteluvaiheessa. Virtaankosken ennallistaminen on tällä hetkellä urakkakilpailutuksessa ja rakentaminen alkaa syksyllä 2024. Koskimelojat ovat olleet tässä hankkeessa mukana jo suunnitteluvaiheessa ja ovat tuoneet näkemyksiä suunnittelun tueksi. Kosken kiveämisen ja rakentamisen aikana on paikalla SMSL:n kokemusasiantuntija.
Koskimelonnan eri kilpailumuodot koskicrossi, koskipujottelu ja freestylemelonta hyödyntävät kosken virtoja eri lailla, jotka toteutuvat hyvin suunnitellussa koskessa. Freestylemelonta tarvitsee tarpeeksi pitävän, syvän ja turvallisen aallon tai stopparin, jotta lajiharjoittelua voi tehdä. Tämän voi toteutua säädettävällä melontakynnyksellä.
Olympiastatuksen omaavat koskipujottelu sekä koskicrossi hyödyntävät koskea noin 200 metrin matkalla, jossa jokaiseen kilpailuun erikseen suunniteltu rata mittaa melojien taitoja sekä hyödyntää kosken ainutlaatuisia virtauksia, aaltoja ja akanvirtoja.
Myös virkistyksen ja kuntoilun vuoksi koskessa melovat harrastajat hyötyvät näistä urheilijoiden harjoittelupaikoista. Retkimelojille on tärkeää turvata tarpeeksi syvä ja selkeä läpilaskureitti.
Tavoite
Tavoitteena on, että Suomessa on lähivuosina vähintään 10-kertainen määrä aktiivisia junioreita sekä ympäri Suomea vähintään viisi kiinteää harrastus- sekä kilpailupaikkaa, jotka palvelevat koskimelonnan eri muotoja: freestyle, koskipujottelu sekä koskicrossi. Haluamme samalla nostaa koskimelontalajien profiilia sekä houkutella uusia harrastajia vauhdikkaiden lajien pariin.
Nyt muodostettu koskimelonnan olosuhdetyöryhmä tulee olemaan koskien ennallistamisessa aktiivinen ja ammattimainen osapuoli. Asiantuntijaryhmällä on valmius ja osaaminen olla mukana eri hankkeiden valmistelu, suunnittelu sekä toteutusvaiheessa. Työryhmällä on teknistä, kaupallista, kansainvälistä sekä kokemusperäistä annettavaa koskien ennallistamisen suunnitteluun sekä rakentamiseen. Suomessa on lukuisia jokia sekä koskia, joita tullaan ennallistamaan tulevina vuosina.
Tämän hetken ykkös-prioriteettinä on Virtaankosken ennallistaminen sekä paikallisten harjoituspaikkojen luominen Tampereen, PK-seudun ja Pohjois-Suomen alueelle. Olosuhdetyöryhmän muodostavat tällä hetkellä TkT Leo Janka, DI Heikki Rauatmaa, Ins. AMK Toni Fohlin, DI Ville Eronen, YTT Tapio Nykänen, Melonta- ja Soutuliiton koulutus- ja harrastekoordinaattori Kai Lindqvist ja puheenjohtaja KTM Jonne Hirvonen
Lisätietoja:
Jonne Hirvonen
jonne.hirvonen@smsl.fi
+358 50 4871572
Kuva: Ivar Hütt, ladattavissa: https://failiem.lv/f/2zx28ebsm8
© LatvijasKanoeAsociacija