Seuratoiminta ja kulutuspalvelulaki

Toukokuussa 2025 astui voimaan kulutuspalvelulaki. Se korvaa aiemman kuluttajapalvelulain.

Lain mukaan seuran omille jäsenilleen järjestämä ei kaupallinen toiminta ei ole lain tarkoittamaa kulutuspalvelua. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi seuran viikkomelonnat, harjoitukset, retket ja sisäiset koulutukset. Seura saa myös kerätä jäseniltään maksuja esim. retken kulujen kattamiseksi ilman, että se tekee seurasta kulutuspalvelujen tarjoajaa.

Seuran ulkopuolisille järjestämä toiminta on kulutuspalvelua. Sillä ei ole merkitystä, onko toiminta maksullista vai maksutonta. Kulutuspalveluksi katsottavaa toimintaa ovat esimerkiksi Meloja 1 -kurssit, joihin osallistuu seuraan kuulumattomia henkilöitä, tai yleisölle avoimet lajikokeilut. Näissä toiminnoissa on noudatettava kulutuspalvelulakia ja Tukes:in antamia ohjeita: Kulutuspalvelujen turvallisuus ja Melontapalvelujen turvallisuus.

Seurojen välinen toiminta

Seurojen välinen toiminta kuuluu usein kulutuspalvelulain piiriin. Toimimalla melonnan turvallisuusohjeen mukaisesti täytetään kulutuspalvelulain asettamat velvoitteet keskeisiltä osiltaan.

Esimerkkitapauksia

  • Kaksi seuraa järjestävät retken tai koulutuksen yhteistyössä.
    • Palveluun osallistuu toisen yhdistyksen jäseniä, joten kyseessä on kulutuspalvelu.
  • Eri seurojen yksittäisten jäsenten spontaanit retket. Sovitaan yksityisesti ja toteutetaan yksityisesti. Tapahtuma ei ole seuran kalenterissa tai tapahtumasta ei ole viestitty yleisesti
    • Ei ole seuran järjestämää toimintaa, eli ei kuulu kulutuspalvelulain piiriin.
  • Seuran organisoima tapahtuma, retki tai koulutus, johon osallistuu jonkun muun seuran jäseniä?
    • Kuuluu kulutuspalvelulain piiriin. Ulkopuoliset osallistujat ovat kuluttajia, vaikka olisivatkin jonkun muun melontaseuran jäseniä.

Yleinen toimintaohje

Oli toiminta lain tarkoittamaa kulutuspalvelua tai ei, toiminta on aina järjestettävä lajin turvallisuusohjeiden, esimerkiksi Melonnan turvallisuusohjeen mukaan. Riskit pitää arvioida ja toiminta suunnitella riskit huomioiden.

Osallistujien informointi

Osallistujille annetaan tilanteeseen ja osallistujien osaamistasoon soveltuvat ohjeet. Esim.  seuran päiväretkelle osallistuu toisen seuran jäseniä, jotka tiedetään kokeneiksi melojiksi. Heille ei tarvitse kuvata melontatoimintaa yleisellä tasolla ja toimintaan mahdollisesti liittyviä yleisiä riskejä, eikä kaikkia melontaturvallisuuden perusteita. Heille olennaista tietoa ovat paikalliset olosuhteet ja niihin erityisesti liittyvät riskit, esim. paikalliset veneväylät tms. Ja kyseiseen retkeen liittyvät turvallisuusjärjestelyt, esim. kenen hallussa ovat ensiaputarvikkeet, kuka vastaa ryhmän johtamisesta yms. Ohjeistus voi olla suullinen.


Dokumentointi

Dokumentointi tehdään toiminnan luone huomioiden. Isossa yleisötapahtumassa edellytetään perusteellisempaa ja kattavampaa dokumentointia, kuin esim. seuran järjestämässä päiväretkessä, johon osallistuu naapuriseuran melojia. Dokumentin muodon voi itse päättää tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Se voi olla kattava kirjallinen dokumentaatio, ohjevideo tai viesti retkelle osallistujien keskusteluryhmässä.


Jos jotain sattuu

Kulutuspalvelulain piiriin kuuluvat vakavat onnettomuudet tai läheltäpiti-tilanteet raportoidaan viipymättä Tukesille. Toivomme, että ilmoitus tehdään myös Melonta- ja Soutuliitolle.

Lievät poikkeamatilanteet ja ei-kulutuspalvelulain piirissä olevassa toiminnassa sattuneet onnettomuudet ja läheltäpiti-tilanteet kirjataan omaan onnettomuuskirjanpitoon, mutta raportoidaan vain Melonta- ja Soutuliitolle.

https://tukes.fi/kulutuspalvelujen-turvallisuus#onnettomuuksista-ilmoittaminen

https://melontajasoutuliitto.fi/melonta/melonnan-turvallisuus/laheltapiti-ja-onnettomuusraportti/


Huom!
Vesikulkuneuvojen, esimerkiksi kanoottien, vuokraustoiminta ei kuulu kulutuspalvelulain piiriin. Toimintaa säätelee vesiliikennelaki. Lain yleinen periaate on, että vesikulkuneuvoa ei saa luovuttaa sellaisen henkilön kuljetettavaksi, ohjailtavaksi tai hallittavaksi eikä vuokrata sellaiselle henkilölle, jolla ei ole turvallisen käytön edellyttämää kykyä ja taitoa. Vuokraustoimintaa valvova viranomainen on Traficom.