Solautan kajakkini virtaan padon alapuolelta. Yksinäinen kalastaja seuraa lähtöpuuhiani. Vaihdamme kalajuttukuulumiset. Kello on yhdeksän illalla. Kolmas perättäinen hellepäivä painuu mailleen. Lämpötila on laskenut hitusen alle hellerajan. Syvän jokiuoman ja sen rantojen vehreän varjostamassa suojassa on jo viileämpää. Olen tervaleppien joen yli muodostamassa holvissa ja lähden melomaan alavirtaan läpi hiljentyvän Eurakosken kylän. Pian saavun Iso-Peren koskelle. Se on reitin kolmesta koskesta haastavin. Kajakki hipaisee pohjakiveä, mutta matka jatkuu joutuisasti läpi kosken tyrskyjen. Osa joen koskista on melottavia. Väistelen kivet helposti, vähän niin kuin telkän poikaset, jotka väistävät taitavasti kajakkini kosken suvannossa.
Kevät Eurajoessa. Kuva: Marja Kares-Oksman
Virta rauhoittuu kun Köyliönjoki on purkanut vetensä Eurajokeen. Maisemat muuttuvat. Kylän rantametsiköt ja puutarhat muuttuvat avoimeksi viljelymaaksi. Kirkkaankeltaiset kurjenmiekat, valkokukkaiset karhunköynnökset, punakoisot ja sini- tai valkokukkaiset rohtoraunioyrtit koristavat jokirantoja. Lähestyn reitin laajimpia peltoaukeita. Sitten kuulen odottamaani linnun laulua. Lyhyttä, rauhallista ja suruvoittoista laulua kuulee enää harvoin. Äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun viimeisiä pesimäalueita Satakunnassa ovat Eurajoen rantapensaikot. Täällä niitä on vielä useampia. Sirkun laulu hiipuu iltahämyyn.
Jatkan matkaani ja havahdun haaveistani kovaääniseen polskahdukseen. Se ei ollut hauki! Annan kanootin lipua hiljaa alavirtaan. Pian näen veteen kaatuneen haavan, jonka oksat heiluvat kuin tuulessa. Heiluttaja ei ole tuuli vaan iso euroopanmajava, joka kurkottelee herkullisia haavan lehtiä. Se on niin keskittynyt syömiseen, että huomaa ohi lipuvan kajakkini vasta viime metreillä. Tyyneen veden pinnasta kuuluu voimakas hännän läjähdyksen ääni. Varokaa ihminen! Jatkan matkaani, sillä näen jokitörmässä vilahduksen majavan pesäaukosta.
Kunigaskalastaja on Eurajoen pesimälintu. Kuva: Harri Nurminen
Pian saavun Panelian kylään. Ilta viilenee ja ilma muuttuu kosteammaksi. Kesän tuoksut voimistuvat. Vedän keuhkot täyteen ilmaa. Tuoksujen huumasta erotan rohtovirmajuuren valeriaanan ja mesiangervon vaniljanimelän tuoksut. Kylään tullessani peltoaukeama vaihtuu rantalehdoksi. Suuret haavat, vaahterat ja tammet varjostavat jokiuomaa. Ehdin kuulla mustapääkertun päivän viimeiset huilusäkeet. Kylän äänet ovat hiljentyneet, mutta rantautuessani kuulen kuinka viitakerttunen aloittaa rauhallisen yölurituksensa. Niityltä kuuluvan ruislinnun laulu korvissani nousen maihin.
Seppo Varjonen
puheenjohtaja Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry
www.evsy.fi
TIETONURKKA
Eurajoki virtaa Etelä-Satakunnassa, pääasiassa Euran ja Eurajoen kuntien alueella. Se on 52 km pitkä keskisuuri savimaiden joki. Joen vuosikeskivirtaama on 9 m3 / s ja korkeusero merenpinnasta 44,9 m. Joki on Eurajoen valuma-alueen laskujoki, ja sen vedet päätyvät Selkämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 1335,9 neliökilometriä. Pyhäjärvi on alueen keskusjärvi.
Ps. Melomme Eurajoessa tänäkin kesänä. Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan, niin ota yhteyttä Saana Jaakkolaan, saana(ät)sandria.fi