Melonta- ja Soutuliitto kutsui retkimelontaseurat, Suomen Ladun latuyhdistyksiä sekä yrittäjiä keskustelemaan retkimelonnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Paikalla oli n. 40 edustajaa liiton jäsenseuroista ja liittoon kuulmattomista seuroista, Suomen Retkimelojista ja latuyhdistyksitä. Lisäksi paikalla oli edustajat kahdesta melontayrityksestä sekä Suomen Ladusta.
Muistio
Retkimelontafoorumi Merimelojien maja 7.10.2018
(Kai LIndqvist 18.10.2018)
Melonta- ja Soutuliitto kutsui retkimelontaseurat, Suomen Ladun latuyhdistyksiä sekä yrittäjiä keskustelemaan retkimelonnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Paikalla oli n. 40 edustajaa liiton jäsenseuroista ja liittoon kuulmattomista seuroista, Suomen Retkimelojista ja latuyhdistyksitä. Lisäksi paikalla oli edustajat kahdesta melontayrityksestä sekä Suomen Ladusta.
Ohjelma
12-12.20 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja Jussi Järventaus
12.20-12.45 Suomi Meloo uutisia, reitti 2019.
Timi Hellman, SUP-retkeily Suomessa (Timi joutui viime hetkellä perumaan osallistumisensa)
12.45-13.45 Keskustelu. Retkimelonnan trendit, mihin suuntaan harrastus on kehittymässä?
13.45-14.00 Tauko
14-14.20 Ääriretkeilyn vaikeudet (Janne Pyykkö)
14.20 – 15.15 Keskustelu jatkuu. Retkimelonnan tulevat haasteet ja mahdollisuudet.
Melonta- ja Soutuliiton puheenjohtaja Jussi Järventaus avasi tilaisuuden. Hän totesi, että retki- ja virkistysmelonnalla menee hyvin ja kiitti paikalla olleita melonnan eteen vuosien varrella tehdystä hyvästä työstä. Hän myös kertoi olevansa tietoinen retki- ja kilpamelonnan välillä ainakin ajoittain esiintyvästä jännitteestä ja totesi, että molempia tarvitaan ja molemmat hyötyvät toisistaan. Hän kertoi liiton päätöksestä perustaa retki- ja virkistysmelontajaos. Hän toivoi avointa keskustelua, toivoi kehitysehdotuksia ja rohkaisi retkimelojia ottamaan yhteyttä liitton, jos kysymyksiä tai ideoita herää.
Yleisöstä muistutettiin, että Kanoottiliiton retki- ja virkistysmelontajaosto on julkaissut retkikarttoja ja oppaita sekä järjestänyt koulutuksia ja että tätä toimintaa voisi myös uusi retki- ja virkistysmelontajaos jatkaa.
Puheenjohtajan avaussanojen jälkeen Suomi Meloo -tapahtuman toiminnanjohtaja Kari Hellströn kertoi Suomi Meloon kuulumisia ja avasi tapahtuman taustalla tapahtuvaa organisointityötä. Yleisön joukosta tuli lukuisia ideoita Suomi Meloon kehittämiseksi. Tässä muutamia:
– turvaryhmään edustajia joukkueista
– joukkueiden edustajille lyhyt turvaryhmäperehdytys, jotta toimintamallit tulisivat tutuiksi
– hajautettu Suomi Meloo samaan aikaan usealla paikkakunnalla
– koko tapahtuma yhdestä paikasta – autoilu vähenisi merkittävästi
– eri pituiset / vaativuudeltan eri tasoiset reitit – lähtö eri paikoista lopetus samaan aikaan samaan paikkaan
– vaativuuden mukaan värikoodatut reitit / osuudet
– retkeilyllisempi tapahtuma – esim. ei ruokatarjoilua
Klo 14 tauon jälkeen Janne Pyykkö piti värikkään esityksen äärimelonnan vaikeuksista (ja ihanuudesta). Janne on tehnyt lukuisia vaativia vedenjakan ylittäviä retkiä Pohjoiskalotin alueella. Janne suunnittelee retkensä tarkasti, mutta jättää aikaa maisemista nauttimiselle, mikä on Jannen mielestä retkien parasta antia. Jannen retkiin pääsee tutustamaan blogissa: https://avisuora.wordpress.com/category/melonta/
Seuratoiminta
Tilaisuudessa käytettiin runsaasti puheenvuoroja ja keskustelu rönsyili retki- ja virkistysmelonnan eri teemojen ympärillä. Esille nousi seuratoiminnan haasteet. Toiminnan pyörittämiseen on entistä vaikeampaa löytää henkilöitä. Etenkin vastuutehtäviin seuran hallinnossa, koulutuksessa ja retkien vetäjänä on vaikea löytää pitkäjänteisesti sitoutuneita tekijöitä. Ison seuran hallinnointi vaatii ammatimaista osaamista ja työpanosta, mikä rajoittaa omalta osaltaan seurojen kasvuhalukkuutta.
Seurojen alkeiskurssit täyttyvät nopeasti, mutta kurssin käyneitä on vaikea saada sitoutettua seuran toimintaan. Moni hakee melonnasta kertaluonteista elämystä. Vaihtuvuus jäsenistössä on melko suurta ja vastaa vuosittain alkeiskursseillä käyneiden määrää.
Ongelmaksi koettiin myös osaamisen katoaminen seuroista, tietotaito ei siirry konkareilta nuoremmalle polvelle.
Ratkaisua seuratoiminnan ongelmiin etsittiin seurojen välisestä yhteistyöstä ja seuran tehtävien pilkkomisesta pienempiin osiin ja jamisesta suuremmalle joukolle.
Yrittäjät totesivat puheenvuoroissaan, että heidän kauttaan melomassa käy ainkin yhtä suuri joukko, kuin seuratoiminnan kautta. Mietittiin, voisivatko yrittäjät ohjata melontaharrastuksesta kiinnostuneita asiakkaitaan seuratoimintaan ja seurat kokeilunhaluisia “elämysmelojia” / kertakokeilijoita yrittäjien palveluiden pariin.
Olosuhteet
Pääkaupunkiseudun melontaolosuhteet puhuttivat. Rannat on rakennettu täyteen ja monin paikoin täyttömaalle. Rannoilla on pystysuoraan vedestä nousevat vallit jotka aiheuttavat hankalaa ristiaallokkoa ja tekevät maihinnousun mahdottomaksi. Lisätilaa uusien kanoottipaikkojen rakentamiseksi on erittäin vaikea saada ja seurojen on mahdotonta kasvattaa kapasiteettiaan enempää. Vilkas veneliikenne asettaa myös rajoituksia. Saman tapaisia ongelmia on muissakin kaupungeissa.
Ratkaisuksi esitettiin uusien seurojen perustamista pääkaupunkiseudulle sekä yhteistyötä olosuhdeasiossa ja edunvalvonnassa.
Suomen ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson on toimittanut tilaisuuden jälkeen SMSL toimistolle Suomen ladun vaikuttamisoppaan. SMSL on laatimassa vaikuttamisohjeita seuroille. Ohjeet ja Suomen Ladun opas toimitetaan seurojen käyttöön lähiaikoina.
Jokamiehenoikeuksien puolustaminen koettiin tärkeäksi ja Metsähallituksen kykyä selviytyä kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapidosta epäiltiin. Harmiteltiin myös, että monissa kansallispuistoissa telttailua on rajoitettu niin, että leiripaikkoja on vaikea löytää. Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson käytti puheenvuoron ja kertoi metsähallituksen luontopalvelujen suuresta korjausvelasta ja toivoi, että tarvittava rahoitus rakenteiden kunnossapitämiseen löytyisi. Eki Karlsson lupasi ottaa MH:n luontopalveluiden kanssa puheeksi kansallispuistojen telttailun melonnan näkökulmasta järkevämmäksi. (Tämän hän myös teki ja asia on viety Metsähallituksessa eteenpäin.)
Eki kertoi myös Suomen Ladun aloitteesta hakea jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Prosessi on hidas ja monivaiheinen ja vie vuosia.
Eki muistutti myös jokamiehenoikeuksiin sisältyvästä velvollisuudesta olla aiheuttamatta häiriötä tai haittaa alueen omistajlle ja ympäröivälle luonnolle. Eki pohti, että jokamiehenoikeudet-termi on ehkä vähän harhaanjohtava, esimerkiksi “free access to nature” voisi olla kuvaavampi ilmaisu.
Esille nousi myös tarve kerätä melontareittejä ja kohteita yhteen paikkaan esim. linkkiportaaliin. Samalla kuitenkin todettiin linkkikokoelman ylläpitämisen olevan työlästä.
Koulutus
Koulutustoiminta nousi myös puheenvuoroissa esille useaan kertaan. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei täysin vastaa seurojen tarpeita. Monet käyvät ohjaajakurssin, mutta eivät tämän jälkeen jatkokouluttaudu tai osallistu seuran toimintaan. Seurat kaipasivat koulutukseen jatkuvuutta, jolloin koulutuksiin osallistuminen olisi säännöllistä ja ehkä vähemmän muodollista.
Seurojen yhteistyötä koulutustoiminnassa peräänkuulutettiin. Tämä toimintatapa on viimevuosina jäänyt vähän unohduksiin. Hanko Sea Kayak Gatheringin tapaisia kokoontumisia / koulutustilaisuuksia toivottiin myös. Tässä voisi tehdä yhteistyötä esim. Virolaisten kanssa. Erityisesti toivottiin retkeilykoulutusta.
Tilaisuuden päätteeksi toiminnanjohtaja Marjaana Risku esitteli liiton toimintaa ja kertoi liiton palveluista. Marjaana korosti, että liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä toiveita ja toivotti retki- ja virkistysmelontaseurat tervetulleiksi kehittämään liiton toimintaa.
Yhteenveto
Jäimme toimistolla pohtimaan termejä retkimelonta, harrastemelonta, elämysmelonta ja virkistysmelonta. Huomasimme, että tilaisuuteen osallistuneilla oli näistä hieman erilaisia näkemyksiä.
Poimimme retkimelontafoorumista kolme teemaa: seurakehittäminen, koulutus sekä olosuhdetyö ja vaikuttaminen. Perustettava retki- ja virksitysmelontajaos sekä koulutusvaliokunta jatkavat yhdessä liiton päätoimisten kanssa näiden teemojen työstämistä.
Retki- ja virkistysmelontajaos
Melonta- ja Soutuliiton hallitus pyytää jäsenseuroilta ehdotuksia perustettavan retki- ja virkistysmelontajaoston jäseniksi. Jaoston tehtävänä on:
- toimia asiantuntijana virkistys- ja retkimelontaa koskevassa kehittämistyössä ja päätöksenteossa
- toimia yhteistyöelimenä lajiliiton ja retki- ja virkistysmelontaseurojen välillä
Valiokunnan jäseniksi toivotaan retki- ja virkistysmelontaa tuntevia ja retki- ja virkistysmelonnan kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä.
Jäsenseuroja pyydetään tekemään esityksiä ehdokkaista 7.11.2018 mennessä osoitteeseentoimisto@smsl.fi. Lisätietoja: Kai Lindqvist, kai.lindqvist@smsl.fi tai 050 511 3639.