Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry julkisti tänään viime vuoden dopingtestitilastonsa. ADT teki vuonna 2014 dopingtestejä Suomessa ja ulkomailla yhteensä 3020 kappaletta ja positiivisia tapauksia oli kahdeksan. Suomen uuden antidopingsäännöstön myötä dopingvalvontaan tuli laajoja muutoksia.
ADT:n vuonna 2014 tekemät dopingtestit jakautuivat puoliksi kilpailuiden ulkopuolisiin ja kilpailuiden aikana tehtyihin testeihin.
Tavanomaisen testaustoiminnan lisäksi ADT kiinnitti kuluneena vuonna erityistä huomiota dopingvalvonnan kehittämistyöhön. Maailman uuden antidopingsäännöstön mukainen uudistettu Suomen antidopingsäännöstö on tuonut mukanaan tärkeitä muutoksia dopingvalvontaan.
– Antidopingtyö on muuttunut nopeasti viimeisten vuosien aikana analytiikan ja dopingvalvonnan osalta. Urheilijoita seurataan yksilöllisesti esimerkiksi Urheilijan biologisen passin avulla ja olinpaikkatietojen kautta. Lisäksi dopingvalvontaa tehostetaan dopingtapausten aiempaa tarkemmalla tutkinnalla yhteistyössä viranomaisten kanssa, sanoo ADT:n testauspäällikkö Katja Huotari.
Uuden antidopingsäännöstön mukaan dopingnäytteitä voidaan säilyttää ja analysoida uudelleen kymmenen vuoden ajan. Esimerkki uudelleenanalysoinnista nähtiin jo viime kesänä, kun suomalainen moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen sai EM-kullan kahdeksan vuoden viiveellä.
– Uudelleenanalysointi on todettu tehokkaaksi dopingvalvonnan keinoksi. Se havahduttaa urheilijat ajattelemaan tekojensa seurauksia syvällisesti ja pitkäjänteisesti, Huotari sanoo.
Uuden antidopingsäännöstön myötä myös seuraamukset kovenevat. Rangaistuksissa on kuitenkin myös aiempaa enemmän tapauskohtaista joustoa. Harkintaa käytetään, jos kyseessä on esimerkiksi alaikäinen urheilija tai tahaton lääkeaineen käyttö.