Liikkuminen luonnossa
Melojat ovat siistiä ja luontoa kunnioittavaa porukkaa. Melojille on kunnia-asia, että ranta jää melojan käynnin jälkeen vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin se oli ennen rantautumista, mieluummin entisistäkin roskista puhdistettuna. Kaikki mukaan otettu tavara ja pakkaukset tuodaan takaisin tai jätetään mahdollisiin roskien keräyspisteisiin.
Luontoon jätetty muovi-, metalli-, kangas- tai lasijäte säilyy vuosia hajoamatta ja se on jatkuvana vaarana rannalla liikkujille, niin eläimille kuin ihmisillekin.
Rannoilla liikuttaessa on varottava vioittamasta kasvillisuutta tai maaperää. Ensisijaisesti on käytettävä rantautumiseen osoitettuja taukopaikkoja, keittokatoksia ja käymälöitä.
Tulen tekeminen
Avotulen tekemiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. On suositeltavaa käyttää retkikeitintä tai tulentekoon osoitettuja rakennettuja nuotiopaikkoja ja keittokatoksia. Maastopalovaroituksen aikana kaikenlainen avotulen tekeminen on kielletty.
Lisätietoa avotulesta saa pelastustoimen verkkosivuilta. (Linkki)
Lintujen pesintä ja rauhoitusalueet
Melojan velvollisuus on ottaa selvää luonnonsuojelualueista ja rauhoitusalueista ja noudattaa niiden liikkumisrajoituksia ja sääntöjä.
Lisääntymisaikana on lintujen pesäpaikat luodoilla, särkillä, rannoilla ja kaislikoissa jätettävä rauhaan ja ne on kierrettävä riittävän kaukaa, vaikka paikkoja ei olisi rauhoitettukaan. Varomaton liikkuminen voi tuhota pesän tai karkottaa emon ja pesä voi jäädä suojattomana petojen helpoksi saaliiksi.
Tietoa luonnonsuojelualueista
Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo luonnonsuojelua Suomessa. Ympäristöministeriön sivuilla on tietoa luonnonsuojelualueista. (LInkki)
Metsähallitus vastaa valtion maille perustetuista luonnonsuojelualueista. (Linkki)
Suomen ympäristökeskuksen avoimen paikkatietoaineiston karttapalveluun on merkitty kaikki luonnonsuojelualueet. (Linkki)
Tietoja saa Ely-keskusten luonnonsuojeluyksiköistä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Ely on julkaissut omat rajoituksensa (linkki)
Kuntien verkkosivuilta saa myös tietoa alueen luonnonsuojelualueista, esimerkkinä Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueiden karttapalvelu. (LInkki)
Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella
Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä osa suomalaista maa- ja vesialueiden käyttöä.
Oikeudet ovat yleisiä ja kuuluvat kaikille Suomessa oleskeleville kansalaisuudesta riippumatta.
Ympäristöministeriön Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella -opas tarjoaa syventävää tietoa jokamiehenoikeuksista. Jokamiehenoikeudet ohjaavat myös melojien ja soutajien liikkumista luonnossa sekä tapahtumien järjestämistä.
Jokamiehenoikeudet ovat tavalla tai toisella olleet aina olemassa ja ne ovat muuttuneet maankäytön ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Lainsäädäntöön niitä on sisällytetty ajan kuluessa tarpeen mukaan.
Ympäristömenisteriön julkaisemassa oppaassa jokamiehenoikeuksia käsitellään tämänhetkisen tilanteen mukaisesti.
Vesistössä liikkuminen ja rantautuminen
Toisen alueella toimimisen näkökulmasta maa- ja vesialueet voidaan jakaa alueisiin, joita voi käyttää jokamiehenoikeudella ja alueisiin, jotka on otettu erityiseen käyttöön. Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla jokamiehenoikeuksia ei ole lainkaan tai ne ovat rajoitettuja.
Vesialueilla noudatetaan vesilain säännöksiä. Vesilaki ja vesiliikennelaki edellyttävät, että vesillä liikkumisesta ei aiheudu tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Tavanomaisella tavalla vesillä, rannan läheisyydessäkään liikkuminen ei ole toisen kotirauhan suojaamalle alueelle tunkeutumista. Kapeissakin vesistönosissa saa kulkea, vaikka reitti kulkee tällöin väistämättä läheltä rantaa.
Kotirauhaa ei saa kuitenkaan häiritä vesialueelta käsin esimerkiksi metelöimällä tai tarkkailemalla. Käytännössä voidaan ajatella, että olisi pysyteltävä sellaisella etäisyydellä rannasta, että mökin piha-alueella tai laiturilla oleskelevat voivat esimerkiksi keskustella, saunoa ja uida rauhassa.
Luonnonsuojelualueilla saa oleskella ja liikkua jokamiehenoikeudella, ellei sitä ole erikseen rajoitettu. Virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla sijaitsevat rakennelmat, kuten keittokatokset, nuotiopaikat, laavut, käymälät ja muut palvelut, ovat kaikkien käytössä, jos ne on osoitettu yleiseen käyttöön. Rakennelmien käyttö ei kuitenkaan perustu jokamiehenoikeuteen. Rakennelmien omistajalla on oikeus määrätä niiden käytöstä.
Vesillä liikkuja on oikeutettu nousemaan maihin ja käyttämään ranta-aluetta lepoon ja virkistäytymiseen siellä missä liikkuminen on muutenkin sallittua jokamiehenoikeudella. Myös saareen voidaan nousta, jos se ei ole kooltaan niin pieni, että se kuuluu kokonaisuudessaan kotirauhan suojaamaan piha-alueeseen. Luonnonsatamia käytetään jokamiehenoikeuden perusteella.
Rantaan vedetystä veneestä ja sen lähipiiristä voi poistua. Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla alueen pitäjä voi alueen käyttötarkoitus huomioon ottaen antaa määräyksiä alueen käytöstä. Esimerkiksi yleisillä uimarannoilla ja venevalkamissa rantautuminen veneillä, kanooteilla ja vastaavilla voidaan kieltää turvallisuussyistä. Myös luonnonsuojelualueilla voi olla maihinnousurajoituksia lintujen ja hylkeiden pesimä- ja lisääntymisaikaan.
Tapahtumat vesialueella
Jokamiehenoikeudella saa järjestää yksittäisiä melonta- tai soututapahtumia ilman vesialueen omistajan suostumusta, jos tapahtumasta ei aiheudu vesilain tarkoittamaa haittaa eikä tapahtuma ole kokoontumislain tarkoittama tilaisuus.
Järjestetty toiminta on luonteeltaan joko yksityistä toimintaa tai kokoontumislain tarkoittamaa toimintaa. Näiden lisäksi on toimintaa, jolla ei ole varsinaista järjestäjää tai koolle kutsujaa.
Järjestettyä toimintaa suunniteltaessa on arvioitava, kuuluuko se kokoontumislain piiriin vai onko se jokamiehenoikeuteen kuuluva yksityinen tilaisuus. Vaikka tilaisuus ei edellyttäisi kokoontumislain mukaisen ilmoituksen tekemistä, se voi kuitenkin aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle ja siten edellyttää maanomistajan suostumusta. Luonteeltaan yksityistä toimintaa ovat esimerkiksi opastettujen retkien ja urheiluseurojen tilapäinen ja haittaa aiheuttamaton toiminta toisen alueella.
Toiminnan tosiasialliset vaikutukset ratkaisevat, voiko toimintaa harjoittaa jokamiehenoikeudella vai tarvitaanko siihen maanomistajan suostumus tai kokoontumislain mukainen ilmoitus. Toiminnan tosiasialliset vaikutukset johtuvat muun muassa ryhmän koosta, paikallisista luonnonolosuhteista, toiminnan luonteesta, säännöllisyydestä ja kestosta.
Tilaisuus kuuluu kokoontumislain piiriin, jos tilaisuuden luonne tai järjestämispaikka edellyttävät toimenpiteitä:
1) järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
2) sivullisille ja ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi tai
3) erityisien liikennejärjestelyjen suhteen.
Tutustu oppaaseen
”Jokamiehen oikeudet ja toimiminen toisen alueella” -opas perehdyttää jokamiesoikeuksiin ja antaa tietoa esim toisen alueella toimimisesta ulkoilun ja liikuntaharrastusten näkökulmasta Melojien, soutajien ja tapahtumajärjestäjien onkin hyvä tutustua oppaaseen.
Sähköisesti opasta voi lukea ympäristöministeriön sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet(16989)
Jokamiehenoikeudet englannksi:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B2039A0E2-6CC0-4DB3-ABA2-21670806FDD6%7D/24256
Lähde: SY30/2012 Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella.
Ympäristöministeriö.