Kasper Hirvilampi – urheilijan ura kehittyi huomaamatta

Ollakseen hyvä myöhemmin ei tarvitse olla paras heti

Kuva: Balint Czucz

Nimeni on Kasper Hirvilampi ja olen aloittanut soudun vuonna 2009. Maajoukkueessa olen soutanut vuodesta 2018 alkaen ja tätä ennen olen kuulunut silloiseen B-maajoukkueeseen ja U23 maajoukkueeseen. Seuratasolla edustan Nesteen Soutajia ja harjoittelen Turussa. Asun Raisiossa ja olen kotoisin Jämsästä.

Aloitinkin soutu-urani Jämsänjoen Soutuveikoissa ja noista vuosista on jäänyt hyvät muistot. Hyvien juniorikokemusten jälkeen katsoin 2012 Lontoon Olympialaisten miesten yksikön välieriä ja muistan tuolloin ajatelleeni, että tuonne minäkin haluan. Kansainvälisiin kilpailuihin haastamaan itseni ja muut. Tuosta alkaen olen harjoitellut kohti tuota päämäärää ja samalla tiellä ollaan edelleen.

Kansainvälisen urani olen soutanut kevyessä luokassa ja pääveneluokkanani on ollut kevyen luokan pariairokaksikko. Olen myös kilpaillut maailmancup, EM ja MM-tasolla kevyen luokan yksikössä.

Koulutukseltani olen kone- ja tuotantotekniikan insinööri. Työelämässä urheilun ulkopuolella toimin runkosuunnittelijana.

Miten aloitit soudun ja mikä sytytti ”soutukipinän”?

Aloitin soudun puolivahingossa. Kaveriani kysyttiin kokeilemaan soutua ergometrillä ja siitä myöhemmin keväällä mahdollisesti myös vesillä. Hän ei halunnut mennä kokeilemaan soutua yksin ja kysyi minua mukaansa. Pidin lajin yhteisöllisyydestä ja mahdollisuuksista haasta itseään eri tavoin heti ensimmäisestä kerrasta ja jäin koukkuun.

Kehityin varsin myöhään ja hitaasti verraten muihin ikäisiini. En antanut alun kilpailutuloksien haitata minua. Halusin kehittyä ja soutu tuntui omalta jutultani ja pidin siitä. Nykyään suurimpana motivaattorinani on edelleen itseni haastaminen ja haluankin nähdä, kuinka pitkälle pystyn puskemaan omia rajojani.

Mikä sai valitsemaan huippu-urheilijan uran?

Olen aina pienin askelin edennyt urallani kohti seuraavaa kilpailua ja tavoitetta. Se on motivoinut minua enkä ole miettinyt liiaksi eteenpäin. En ole sen kummemmin valinnut huippu-urheilijan uraa vaan se on kehittynyt luonnostaan huomaamatta.

Mikä soudussa on mielestäsi parasta?

Lajin hienous on sen monipuolisuudessa. Soutu vaatii vahvaa fyysistä kuntoa, tekniikkaa, henkistä vahvuutta ja kykyä toimia joukkueena sekä yksin. Lisäksi pidän soudun luonnonläheisyydestä. Lisäksi soudussa on hienoa, kuinka se antaa sitä enemmän, mitä annat sille.

Mitä haluaisit sanoa soudusta kiinnostuneelle nuorelle?

Nauti matkasta ja päivittäisestä tekemisestä. Koskaan ei tiedä mihinkä se johtaa. Ollakseen hyvä myöhemmin ei tarvitse olla paras heti. Soutu sopii kaikille!