Uusi vesiliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Merkittävimmät melonta- ja soututoimintaan vaikuttavat uudistukset koskevat päällikön vastuuta sekä vesikulkuneuvon kuljettajan pätevyysvaatimuksia.
Suomen Melonta- ja Soutuliitto tiedote 25.5.2020
Uusi vesiliikennelaki voimaan 1.6.2020
Uusi vesiliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Merkittävimmät melonta- ja soututoimintaan vaikuttavat uudistukset koskevat päällikön vastuuta sekä vesikulkuneuvon kuljettajan pätevyysvaatimuksia.
Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä sekä mahdollistaa vesiliikenteen automaatio.
Uudistuksella myös selkeytetään vesiliikenteen viranomaisten rooleja ja tehtäviä sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta. Koska vesillä liikkujia ja heidän käyttäytymistään säännellään hyvin yksityiskohtaisesti myös kansainvälisesti, on uuden lain lähtökohdaksi otettu kansainvälinen sääntely. Lisäksi uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kanavaliikenteen edellyttämiin säännöksiin mukaan lukien liikenne Saimaan kanavalla.
Vesiliikennelaki koskee myös melontaa ja soutua
Vesiliikennalaissa Vesikulkuneuvolla tarkoitetaan veteen tukeutuvaa ja vesillä liikkumiseen käytettävää alusta, kulkuneuvoa ja välinettä. Huvineneitä ovat kaikki urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitetut vesikulkuneuvot, joiden rungon pituus on vähintään 2,5 ja enintään 24 metriä tyypistä ja käyttö- tai työntövoimasta riippumatta, poislukien vesiskootterit.
Kaikki melonnassa ja soudussa käytettävät kanootit, kajakit, veneet ja SUP-laudat ovat siis lain tarkoittamia vesikulkuneuvoja tai huviveneitä ja laki koskee näin ollen myös melonta- ja soututoimintaa.
Vesikulkuneuvon käyttäjän yleiset velvollisuudet
Vesikulkuneuvon käyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.
Vesikulkuneuvon käyttäjän on osallistuttava kykynsä mukaan muualla laissa edellytettyihin pelastustoimenpiteisiin sekä muutoinkin niihin toimiin, joihin onnettomuus- tai vaaratilanne antaa aihetta.
Vesikulkuneuvon kuljettajaa, päällikköä ja luovuttajaa koskevat pätevyysvaatimukset
Vesikulkuneuvoa saa kuljettaa, ohjailla tai hallita vain henkilö, jolla on olosuhteisiin nähden tarvittava ikä, kyky ja taito vesikulkuneuvon hallitsemiseksi. Vesikulkuneuvoa ei saa luovuttaa sellaisen henkilön kuljetettavaksi, ohjailtavaksi tai hallittavaksi eikä vuokrata sellaiselle henkilölle, jolla ei ole siihen 1 momentissa edellyettyä ikää, kykyä ja taitoa.
Kuljetettavaksi, ohjailtavaksi tai hallittavaksi luovutetun tai vuokratun vesikulkuneuvon luovuttajan on huolehdittava siitä, että vesikulkuneuvo on luovutushetkellä kyseiselle vesialueelle ja siihen liittyviin olosuhteisiin nähden rakenteeltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen siten kuin 107 §:ssä säädetään ja että vesikulkuneuvon vastaanottajalle on annettu riittävä opastus sen turvalliseen käyttöön.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vuokraustoiminnassa on varmistettava, että vuokraaja on kykenevä kuljettamaan hänelle luovutettua vesikulkuneuvoa, kanoottia tai venettä turvallisesti. Vesikulkuneuvon luovuttajalla on myös vastuu siitä, että vesikulkuneuvo; kanootti tai vene, on olosuhteisiin soveltuva ja turvallinen.
Huomioitava on, että velvoite koskee myös seuratoimintaa ja yksityishenkilönä toisen käyttöön luovutettua venettä tai kanoottia. Kanoottien, kajakkien ja soutuveneiden kuljettajalla ei ole lain määräämiä ikärajoituksia, joten arvioitavaksi jää kuljettajan kyky ja taito hallita kanoottia, kajakkia tai soutuvenettä.
Alkeistoiminnassa, esimerkiksi lajiesittelyissä ja kursseilla on varmistettava, että käytössä oleva kalusto on sellaista, että toimintaan osallistuvat henkilöt pystyvät niitä turvallisesti käyttämään. Ohjatussa opetustilanteessa voi tapahtua esimerkiksi kaatumisia, mutta käytettyjen välineiden pitäisi olla sellaisia, että katumistilanteesta ei aiheudu vaaraa, esimerkiksi kajakin pitää säilyttää kelluvuutensa kaatumistilanteessa.
Seuratoiminnassa, jossa kanootti tai vene annetaan seuran jäsenen omatoimiseen käyttöön, on varmistettava, että seuran jäsenillä on lain tarkoittamat valmiudet vesikulkuneuvon kuljettamiseen. Melontaseurat esimerkiksi ovat perinteisesti vaatineet melonnan peruskurssin käymistä. Viime aikoina vaihtoehdoksi on tullut myös melonnan taitotodistus, jolla pätevyys voidaan osoittaa.
Rekisteröitävää moottorikäyttöistä vesikulkuneuvoa, eli moottorivenettä, jossa on yli 15 kw eli 20 hp moottori, saa ohjailla tai hallita vain henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta. Jos seurassa on käytössä yli 20 hp moottorilla varustettuja veneitä, on varmistettava, että ohjaaja täyttää ikävaatimuksen ja on kykenevä ohjaamaan venettä.
Päällikön vastuu
Vesikulkuneuvon kulusta, turvallisuudesta ja varusteista vastaa sen päällikkö. Päällikkö vastaa, että vesikulkuneuvo on aiottuun matkaan ja olosuhteisiin nähden rakenteeltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen. Päällikkö vastaa myös siitä, ettei vesikulkuneuvon käytöstä aiheudu vaaraa, haittaa tai häiriötä kenellekään, mukaan lukien ympäristölle.
Päällikkö on henkilö, joka tosiasiallisesti ohjailee tai hallitsee vesikulkuneuvoa. Jos on epäselvää, kuka on päällikkö, päällikön vastuu on viime sijassa liikenneasioiden rekisteriin merkityllä vesikulkuneuvon omistajalla tai haltijalla, joka tosiasiassa on voinut ohjailla tai hallita vesikulkuneuvoa.
Päällikön vastuulla on että:
- vesikulkunauvossa noudatetaan vesiliikenteen sääntöjä,
- vesikulkuneuvossa olevia henkilöitä on ohjeistettu riittävällä tavalla turvallisesta vesikulkuneuvossa toimimisesta;
- mukana on tarvittavat kartat ja navigointivälineen, mikäli matka pituuden tai muun syyn tai olosuhteen johdosta edellyttää reittisuunnittelua,
- varusteet (esimerkiksi kelluntapukineiden) ovat helposti saatavilla ja kelluntapukineet puetaan päälle, mikäli olosuhteet niin edellyttävät.
Seuran melontaretken tai tapahtuman vetäjä joutuu uuteen tilanteeseen, kun kaikissa mukana olevissa kajakeissa ja kanooteissa on oma päällikkö. Käytännössä ryhmässä melomisen edellytyksenä on, että jokainen päällikkö sitoutuu vetäjän ohjaukseen. Jos päällikkö ei noudata vetäjän ohjeita, niin vastuu siirtyy itsenäiselle päällikölle.
Kelluntapukineet
Kanoottien ja soutuveneiden varusteisiin ei lain mukaan kuulu kelluntapukineita. Päällikkö vastuulla on kuitenkin huolehtia kaikkien vesikulkuneuvossa olevien turvallisuudesta, joten olosuhteiden niin vaatiessa, voi päällikkö määrätä kelluntapukineiden käytöstä.
Melontaan parhaiten sopiva kelluntapukine on yleensä melontaliivi. Retki- ja virkistysmelonnassa, lasten kilpamelonnassa sekä koskimelonnassa on kuitenkin suositeltavaa käyttää aina kelluntapukinetta.
Kilpailullisessa melonnassa ja suodussa kelluntapukineen käyttäminen tai varalla pitäminen on suositeltavaa joissain tapauksissa. Lajikohtaiset toimintaohjeet ja kilpailusäännöt on lajien harastajien ja toimijoiden syytä tuntea. Ohjeet ja kilpailusäännöt löytyvät Melonta- ja Soutuliison verkkosivuilta.
Vesiliikenteen säännöt
Vesillä liikuttaessa on noudatettava vesiliikenteen sääntöjä. Päällikkö on vastuussa sääntöjen noudattamisesta.
Törmäämisen välttäminen
Tärkein yleinen periaate on yhteentörmäämisen välttäminen. päällikön on arvioitava ja estettävä yhteentörmäämisen vaara ja tehtävä kaikki toimenpiteet yhteentörmäämisen välttämiseksi hyvissä ajoin ja turvallisesti.
Soutuveneiden ja siihen kooltaan, nopeudeltaan tai muuten rinnastettavien vesikulkuneuvojen, alle seitsemän metrin pituisten, moottorilla kulkeva vesikulkuneuvojen, joiden suurin nopeus on enintään seitsemän solmua ja alle seitsemän metrin pituisten purjevoimalla kulkevien purjeveneiden on. vesikulkuneuvojen on yleisillä kulkuväylillä pysyteltävä poissa yli 12 metrin pituisten vesikulkuneuvojen tieltä.
Valot
Vesikulkuneuvossa on auringonlaskusta auringonnousuun tai näkyvyyden ollessa rajoitettu käytettävä meriteiden sääntöjen mukaisia valoja.
Alle seitsemän metrin pituisesta vesikulkuneuvosta, jonka rungossa tai kansirakenteessa ei ole vähintään yhden metrin korkeudella vesikulkuneuvon vesiviivasta sivuvalojen kiinnitykseen soveliasta kohtaa, on käytettävä ympäri näköpiirin näkyvää valkoista valoa.
Käytönnössä lähes kaikki kajakit ja kanootit sekä soutuveneet, joilla hämärässä tai pimeässä liikutaan kuuluvat tähän kategoriaan, eli käyttävät ympäri säteilevää valkoista valoa.
Kirkkoveneessä käytetään kolmivärilyhtyä, jossa oikealle näkyy vihreä ja vasemmalle punainen valo ja näiden lisäksi ympäri säteilevä valkoinen valo.
Melonnan turvallisuusohje ja muut turvallisuusohjeet
Uusi vesiliikennelaki antaa puitteet, joiden mukaan melojien ja soutajien pitää vesillä toimia. Turvallisen harrastustoiminnan varmistamiseksi melontaan ja soutuun on tehty lajikohtaisia turvallisuusohjeita, joita toimijoiden on syytä noudattaa.
Melontatoimintaa ohjaa Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan laatima Melonnan turvallisuusohje, jossa on annettu suositukset mm. kanootin rakenteelle ja turvavarusteille sekä toiminnalle melontatilanteessa. Melonnan ja soudun lasten- ja nuorten toiminnassa, kilpailulajeissa ja tapahtumissa on lisäksi omat turvallisuusohjeensa, joita toimijoiden tulee noudattaa. Nämä ohjeet löytyvät Melonta- ja Soutuliiton turvallisuus -verkkosivuilta, lajien sivuilta ja kilpailusäännöistä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on laatinut ohjeen ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Ohjeessa on esitetty kuluttujapalveluita koskevat lait ja viranomaisohjeet sekä ohjelmapalveluiden tarjoajia koskevat määräykset ja suositukset.
Linkkejä
Traficom: tietoa vesiliikennelaista
Safety guidelines for paddling
Melonta- ja Soutuliiton turvallisuus -verkkosivu
Tukes, ohjelmapalveluiden turvallisuusohje
Lisätietoja:
Kai Lindqvist
harrastekoordinaattori
kai.lindqvist@smsl.fi
+358 50 511 3639