Ratamelonnan strategiaprosessi jatkuu tiistaina 29.3. 17:30 – 20:00 hybridinä järjestettävässsä Seurafoorumi 2. Tilaisuus järjestetään livenä Varalassa ja etäyhteydellä Zoomissa. Ilmoittautumista on jatkettu sunnuntaihin 27.3. klo. 23:59 asti. Ilmoittautumaan pääsee täältä. Alla johdanto tilaisuuteen.
Strategia 2030 – vaikutukset Ratamelonnan valmennusryhmätoimintaan
Ratamelonnan syksyllä 2021 käynnistynyt strategiaprosessi “Strategia 2030 – Ratamelonta” on edenny talven 2021-2022 aikana kohti konkretiaa siten, että Ratamelonnan valmennusryhmätoiminta on uudelleenorganisoitu strategiavaihtoehto B:n (“Vahvasti kilpailulliseen seuratoimintaan ja kansalliseen kilpailutoimintaan panostaen”) suuntaisesti.
Käytännön tasolla tämä tarkoittaa että valmennusryhmiä on jatkossa kaksi, Senioreiden ja U23 valmennusryhmä sekä U16 ja U18 valmennusryhmä. Näiden lisäksi lajiliitto järjestää avointa nuorisotoimintaa yläkoululeirityksen ja kesän suurleirin muodossa.
Akatemiatoiminta Tampereella on käytännön syistä talvella 2021-2022 rajoittunut fysiikkaharjoituksiin, joista vastaa Urheiluakatemian fysiikkavalmentaja, rasituksen ja palautumisen seurannasta, sekä asiantuntijatoiminnasta, joka kohdistuu Senioreiden ja U23 valmennusryhmän urheilijoihin.
Senioreiden ja U23 valmennusryhmän kausisuunnitelma ja leiritysratkaisut on tehty mahdollisimman pelkistetysti, kiinnittäen kaikki talviajan leirit samaan tukikohtaan (Sevilla), sekä kotimaan toiminta valtaosin Tampereelle. Urheilijoiden omaa vastuunottoa valmentautumisesta on kasvatettu ja henkilökohtaisten valmentajien roolia urheilijoiden valmentautumisessa korostetaan ja tuetaan.
Ratamelonnan valmennuspäällikkö vastaa senioreiden ja U23 valmennusryhmän leiri- ja kv. kilpailuvalmennuksesta, sekä hallinnollisesti koko ratamelonnan valmennusryhmä- ja HU- toiminnasta.
U16 ja U18 valmennusryhmän toiminnasta vastaa 21.2.2022 alkaen OTO- vastuuvalmentajapari ja ko. valmennusryhmän kausisuunnitelma on mitoitettu siten että valmennusryhmän leirityksen vuorokausimäärät ovat maltilliset ja leiritysratkaisut tukisivat myös seuratasolla tapahtuvan valmentautumisen kehittymistä. Seuravalmentajien osallistaminen U16 ja U18 toimintaan on keskeisiä tavoitteita, jota kannustetaan ja tuetaan, tavoitteena tieto-taidon vaihtumiselle lajiyhteisön sisällä sekä yhteisöllisyyden rakentumiselle.
Valmennusryhmätoiminnan selkeyttäminen ja suoraviivaistaminen toivotaan syksystä 2022 alkaen vapauttavan jossain määrin työaikaresursseja ratamelonnan laajempaan kansalliseen kehittämiseen.
Lasten- ja nuorten kilpailullisen seuratoiminnan kehittäminen
Syksyllä 2021 julkaistu “Strategia 2030 – Ratamelonta” asetti kaksi päämäärää joita kohti suomalainen ratamelonta tulisi 2020 luvun aikana pyrkiä.
1. ”Elinvoimainen kilpailullinen seuratoiminta”
2. ”Elinvoimainen ja menestyvä seura- ja urheilijalähtöinen huippu-urheilu”
Ratamelonnan kehittämisprosessin seuraava vaihe on ollut muodostaa konkreettisia toimenpidemalleja, joita määrätietoisesti painottamalla ja toteuttamalla voidaan olettaa tapahtuvan positiivista kehitystä kohti asetettuja päämääriä. Toimenpidevalintojen taustalla tulee olla mahdollisimman realistinen käsitys nykytilasta, jota vastaan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kehittymisen trendejä voidaan jatkossa arvioida. Näitä taustatietoja, tilastoja ja analyysiä nykytilanteesta on esitelty dokumentissa “Strategia 2030 – Ratamelonta”.
Syksyn 2021 aikana ratamelontaseuroja on myös haastateltu liittyen melontakoulujen järjestämistä, seurojen ohjaaja- ja valmentajatilannetta, sekä lasten- ja nuorten seuratoiminnan laajempaa tilaa, pyrkimyksenä muodostaa käsitys, millä tasolla lasten- ja nuorten ohjaus- ja valmennustoiminta seuroissa on vuonna 2021. Haastatteluiden lyhyt yhteenveto esiteltiin seurakentälle Seurafoorumissa 4.11.2021 sekä purettiin syvällisemmin Zoom tapaamisessa 1.3.2022. (linkki materiaaliin)
Tilannekuva lasten- ja nuorten kilpailullisen seuratoiminnan kehittämisen ensivaiheesta on verraten selkeä
Lasten- ja nuorten kilpailullisen melontaharrastuksen aloittavien määrää tulee ensisijaisesti pyrkiä kasvattamaan, sekä luomaan mahdollisimman laadukasta ja koukuttavaa toimintaa heti ensikosketuksesta lajiin. Näin jotta mahdollisimman moni nuori (ja hänen huoltajansa) kiinnittyisivät vahvasti seuraan ja lajiin jo ensimmäisten harrastamisen kuukausina ja vuosina.
“Elinvoimainen kilpailullinen seuratoiminta” ja “Elinvoimainen ja menestyvä seura- ja urheilijalähtöinen huippu-urheilu” päämääriin ei kuitenkaan päästä pelkästään rekrytoimalla lapsia- ja nuoria lajin pariin ja luomalla laadukasta toimintaa ensimmäisille harrastamisen vuosille.
Elinvoimaisuus syntyy siitä, että mahdollisimman moni, iästä ja tasosta riippumatta, kokisi mielekkääksi harrastaa kilpamelontaa, tuntisi yhteisöllisyyttä seuratasolla, sekä osallistuisi innokkaasti alueelliseen tai kansalliseen kilpailutoimintaan.
Kehittämistoimenpiteiden seulontaa ja vaikuttavuuden arviointia
Vuoden 2021 ratamelonnan strategiatyöstön yhteydessä on kirjattu ylös erilaisia ja eritasoisia toimenpideaihioita, joiden kautta ratamelonnan kilpailullista seuratoimintaa ja kansallista kilpailutoimintaa voisi mahdollisesti kehittää.
Seurakentältä on myös tullut joitakin yhteydenottoja ja ehdotuksia mahdollisista toimenpiteistä, joita lajiliitto ja/tai seurat voisivat tehdä, kehittääkseen lasten- ja nuorten kilpailullista seuratoimintaa. Taloudelliset ja toiminnalliset realiteetit niin seura- kuin lajiliittotasolla asettavat kuitenkin omat rajoitteensa sille, mitä kehittämistoimenpiteitä (ja montako kehittämistoimenpidettä) on mahdollista rinnakkain viedä eteenpäin, sekä missä aikataulussa.
Jotta kehittämistoimenpiteillä olisi haluttua vaikuttavuutta on myös kyettävä jäsentämään mille toiminnan osa-alueelle ko. toimenpiteellä ylipäätään pyritään vaikuttamaan.
Esimerkiksi:
Mikäli tavoitteena on laajemmat 10v. ja 12v. ikäluokat kansallisessa kilpailutoiminnassa, tulee kehittämistoimenpiteitä kohdistaa harrastamisen aloittamisen vaiheeseen, jolloin esimerkiksi aluevalmentajien palkkaaminen tai jo valmennuksen parissa toimivien valmentajien valmennusosaamisen kehittäminen eivät ole todennäköisesti toimenpiteinä kovin vaikuttavia. Edellä mainitut ja sinällään hyvät kehittämistoimenpiteet kohdistuvat jo lajin parissa oleviin urheilijoihin tai valmentajiin, mutta eivät synnytä lisää osallistujia 10v. tai 12v. ikäluokkien seura- ja kilpailutoimintaan.
Lajiliiton ja seurojen välinen roolitus
Lasten- ja nuorten kilpailullisen seuratoiminnan kehittämistoimenpiteiden osalta on myös oleellista tunnistaa lajiliiton ja seurojen väliset roolit ja vastuut. Lasten- ja nuorten toiminnan markkinointi, tulokkaiden rekrytoiminen lajin pariin, harrastuksen aloittaminen ja harrastuksen laadukas jatkaminen, tapahtuvat kaikki paikallisesti seurojen toimesta seuraympäristössä.
Lajiliiton rajallisia työvoima- ja talousresursseja tulisi tästä näkökulmasta kohdistaa kehittämistoimenpiteisiin, joilla luodaan edellytyksiä tai poistetaan esteitä paikallistason lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittymiselle.
Kehittämistoimenpiteiden luokittelu
Kevättalvella 2022 on työstetty toimenpideaihioita ja yritetty löytää mahdollisimman selkeä tapa luokitella toimenpiteitä sen mukaisesti miten nämä mahdollisesti kohdistuvat strategisiin päämääriin, sekä mihin kohtaan harrastamisen polkua toimenpiteillä voidaan olettaa olevan vaikuttavuutta.
Kehittämistoimenpiteiden luokittelu:
“Elinvoimainen kilpailullinen seuratoiminta” ja “Palvelut ja kannustimet” kategorioihin kuuluvat kehittämistoimenpiteet ovat lähtökohtaisesti toimintaa läpileikkaavia. “Harrastuksen aloittaminen” ja “Harrastuksen laadukas jatkaminen” otsikoiden alle on ryhmitelty kehittämistoimenpiteitä jotka toteutuessaan suoraan kohdistuisivat harrastamisen polun eri vaiheisiin.
29.3.2022 Seurafoorumi 2
29.3.2022 järjestettävän Seurafoorumin agenda on:
- Aukaista hahmoteltua toimenpideluokittelua, toimenpideaihioita sekä keskustella toimenpidepriorisoinneista
- Seurafoorumin tavoitteena on pyrkiä löytämään lajiyhteisön keskuudessa mahdollisimman yhteinen näkemys lasten ja nuorten kehittämistoimenpiteiden priorisoinneista ja aikataulutuksesta
- Seurafoorumin tavoitteena on pyrkiä löytämään lajiyhteisön keskuudessa yhteinen ymmärrys lajiliiton ja seurojen välisestä roolituksesta liittyen lasten- ja nuorten kilpailullisen seuratoiminnan kehittämisessä
Lisätietoja:
Petteri Pitkänen, Ratamelonnan valmennuspäällikkö
Sini Rönnqvist, Viestintä- ja seurapalvelukoordinaattori