Virstanpylväitä soudun taipaleeltavuosilta 1910-2010
Vuosien varrella soudun parissa on eletty monenlaisia hetkiä. Tässä muisteltavaksi muutamia hetkiä koottuna Soutuliiton 100-vuotishistoriikistä.
1910 Suomen Soutuliitto perustetaan Pohjoismaisen yhteistyön seurauksena Helsingin Soutuklubin johdolla.
1921 Helsingin Soutuklubin nelosvenekunta A. Lönnfors, T. Lönnfors, E. Lönnfors, T. Valkama ja perämies S. Ylimys voittavat Lyypekissä kuulun Lybecker-pokaalin, joka antaa uuden sysäyksen soutu-urheilulle ja johdattaa toiminnan vilkastumiseen.
1923–1927 Helsingin Soutuklubi, joka on näinä aikoina Soutuliiton ainoa jäsen, tekee propagandamatkoja Porvooseen, Turkuun, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Lahteen luodakseen soudulle uuden nousukauden.
1936 Tieto Helsingin Olympiakisaisännyydestä 1940 aiheuttaa voimakkaan nousun kilpasoutuharrastukseen.
1937 Soudun Suomen mestaruuskilpailuja alettaan järjestämään.
1938 Suomen Soutuliitosta tulee rekisteröitynyt yhdistys 23.8.1938. Suomi hyväksytään Kansainvälisen Soutuliiton ulkojäseneksi.
1939 Helsingin Soutustadion rakennetaan Toivo Kuulan puistoon vuoden 1940 peruuntuneita olympiakisoja varten. Souturata tosin osoittautuu varsin alttiiksi tuulelle eikä tulevia Olympiasoutuja vuonna 1952 voida järjestää stadionilla. Muita kilpailuja ja valmentautumisia stadionilla kuitenkin nähdään.
1945 Sodan, joka keskeytti soututoiminnan, jälkeen aloitetaan voimakas työ soutuharrastuksen yleistämiseen Suomessa.
1946 Aloitettiin kampanja “Soutu teollisuuden urheiluksi”, joka antaa kokonaan uuden suunnan toiminnalle. Ilman teollisuuslaitoksien tukea soutuharrastuksen laajentaminen ei kalliin kaluston vuoksi onnistuisi.
1946 Myös naisille aletaan järjestää SM-kisoja.
1948 Soutuseuroja on 14.
1949 Soutuliitto saa ensimmäisen toiminnanjohtajan, Olavi Haikalan.
1950 Suomi jaetaan kolmeen soutupiiriin: Helsingin, Hämeen ja Itäinen Soutupiiri. Seuraavana vuonna piirijako laajenee Kymen, Lounais-Suomen ja Saimaan Soutupiireillä.
1952 Helsingin Olympiakisojen soutuja pidetään täysosumana, jotka nostavat maamme soutu-urheilun sen aallonpohjasta nykyiselle kansainväliselle tasolleen. Soudun asema vakiintuu. Soutuseuroja on nyt 32, soutajia 2234 ja kilpaveneitä 135. Suomen Soutuliitto valitaan vakinaiseksi jäseneksi Kansainväliseen Soutuliittoon (FISA). Veikko Lommi, Kauko Wahlsten, Oiva Lommi ja Lauri Nevalainen saavuttavat olympiapronssia perämiehettömässä nelosessa.
1953 Suomalaiset soutajat ovat ensimmäistä kertaa mukana Euroopan mestaruuskilpailuissa.
1954 Liitto aloittaa oman Airo-lehden julkaisemisen kahden vuoden ajan säännöllisesti ja myöhemmin erikoisnumeroina silloin tällöin.
1956 Perämiehetön nelonen soutaa olympiapronssia kokoonpanolla Toimi Pitkänen, Veli Lehtelä, Raino Poutanen, Kauko Hänninen ja Matti Niemi.
1960 Toimi Pitkänen ja Veli Lehtelä soutavat olympiapronssia kaksikossa.
1961 Suomen mestaruuskisoja aletaan järjestää myös alle 18-vuotiaille.
1962 Soutuliitto liittyy Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) jäseneksi.
1963 Tampereen Kaukjärvellä järjestetään ensimmäisen kerran PM-soudut. Kasvu merkittäväksi kansainvälisen tason vesiurheilupaikaksi alkaa.
1968 Liitto aloittaa määrätietoisen valmentajien koulutuksen, joka järjestäytyy SVUL:n koulutustoimintaan. Valmistuu 5 A-valmentajaa Suomen Urheiluopistolla pidetyssä seminaarissa. Sulkavan Soudut syntyy ja kasvaa pienestä yksipäiväisestä kylätapahtumasta myöhemmin nelipäiväiseksi maailman suurimmaksi soututapahtumaksi.
1969 Airo-lehden julkaiseminen aloitetaan uudestaan säännöllisesti. Soutu on laajentunut harrastuksena siinä määrin, että A-luokan SM-kilpailuissa on mukana kuusi kahdeksikkoa. Valmistuu 15 B-valmentajaa ja 41 seuravalmentajaa.
1976 Ikimuistoinen vuosi soudulle. Pertti Karppinen voittaa kultaa Montrealin olympialaisissa yksikkösoudussa.
1977 Suomen Anja Kallio toimii ensimmäisenä naisena kansainvälisenä tuomarina MM-kisoissa Amsterdamissa. Tampereella järjestetään junioreiden MM-soudut. Karppinen saavuttaa MM-hopeaa.
1978 Karapiron kongressissa Uudessa-Seelannissa 30–31.10 Bo Gammals valitaan FISA:n hallitukseen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana suomalaisena. Valinnasta seurasi 21 vuotta työtä kansainvälisen soudun ja vaihtelevien tehtävien parissa.
1979 Pertti Karppinen soutaa maailmanmestariksi.
1980 Pertti Karppinen soutaa Moskovassa toiseen olympiavoittoon.
1981 Pertti Karppinen saavuttaa yhdessä veljensä Reima Karppisen kanssa MM-hopeaa pariairokaksikolla.
1984 Pertti Karppinen voittaa kolmannen olympiakultamitalin Los Angelesissa.
1985 Yli kuuden tunnin ja n. 100 hengen osanottajajoukko päättää Lappeenrannassa 30.11.1985 perustaa Soutuliiton alaisuuteen kuntosoutupoolin, myöhemmin puuvenesoutuna tunnetun toiminnan. Tästä tapahtumasta alkaa puuvenesoudun koko maata kattava kilpailutoiminta. Syntyy uudet SM-kisat pikamatkalle 10 km, keskimatkalle 30 km ja pitkälle matkalle 65 km. Kuntosoutu toimintana tuo lisää jäsenseuroja ja kilpailutapahtumia liitolle. Seurojen lukumäärä kasvaa yli 80. Karppinen saavuttaa jälleen maailmanmestaruuden.
1986 Pertti Karppisen yksikkösoutu tuo MM-hopeaa.
1987 Suomeen tuodaan ensimmäinen Concept2-sisäsoutulaite ja sisäsoudusta tulee uusi toimiala liitolle. Sisäsoutulaitteiden arvo soutupiireissä sekä harjoittelu- että kilpailulaitteena nähdään välittömästi. Tampereella järjestetään PM-soudut. Kirkkoveneet tulevat mukaan SM-tasolle. Pertti Karppinen on MM-kisojen pronssipallilla.
1988 Suomen Soutuliitto ja soutua lähellä olevat yritykset ja yksityishenkilöt perustavat Soudun tuki säätiön, jonka tarkoituksena on aatteellisin ja taloudellisin toimenpitein tukea soututoiminnan edistämistä Suomessa. Helsingin Meilahdessa Järjestetään ensimmäiset sisäsoutukilpailut.
1989 Suomelle myönnetään tiukan taistelun jälkeen Soutuliiton hakemuksesta järjestää MM-soudut Tampereella 1995
1995 Suomi järjestää MM-soudut Tampereella. Kisoihin osallistuu 1235 soutajaa 58 eri maasta. Kisojen erikoisuuteen kuuluu, että Tampereen Puhelin Oy järjestää kaikille ulkomaisille toimittajille matkapuhelimet käyttöönsä. Monet toimittajat ihmettelevät laitetta, jota eivät ole aikaisemmin nähneet eivätkä ainakaan käyttäneet. Myös tulospalvelu oli Kaukajärvellä mielenkiintoinen. Palvelu toimi suoraan internetin kautta ensimmäisen kerran MM-soutujen historiassa. Suomalaismenestys kotikisoissa on kohtuullinen, sillä Heikki Haavikko soutaa kevyessä yksikössä MM-pronssia.
1996 Laila Finska-Bezerra edustaa ensimmäisenä suomalaisena naissoutajana Suomea olympialaisissa.
1997 Tampereella järjestetään PM-soudut. Klaus Geiger voittaa sisäsoudun Maailmanmestaruuden edelleen voimassa olevalla SE-ajalla.
2000 Laila Finska-Bezerra voittaa kaikki 3 maailman cupin osakilpailua ja MM-kultaa Zagrebissa. Naissoudun varsinainen menestys alkaa. Sisäsoudusta on tullut tuhansien harrastajien laji ympäri Suomea.
2002 Soutuliiton kunto- ja retkisoutuvaliokunta laatii kunto- ja retkisoututapahtumia varten turvaohjeet ja tapahtumajärjestäjiä koulutetaan käyttämään niitä.
2003 Järjestetään ensimmäisen kerran, myöhemmin jokavuotiset, kunto- ja retkisoudun tapahtumajärjestäjien neuvottelu- ja virkistyspäivät Kuopiossa.
2004 Minna Nieminen soutaa MM-pronssia Banyolaksessa.
2005 Kaksikko Minna Nieminen – Sanna Stén voittavat MM-pronssia Gifussa. Kunto- ja retkisoutuvaliokunta käynnistää Suomi Vesille -kampanjan yhdessä muiden vesiliikuntalajijärjestöjen ja pelastusviranomaisten kanssa.
2007 Kaksikko Minna Nieminen – Sanna Stén soutavat MM-hopealle Münchenissä ja EM-hopealle Poznanissa.
2008 Suomalainen soutu saa ensimmäiset naisolympiamitalistit kun kaksikko Minna Nieminen – Sanna Stén soutavat Pekingin olympialaisissa hopealle.
2009 Soutuliitossa aloittaa ensimmäinen naispäävalmentaja, Ilona Hiltunen.
2010 Soutuliitto juhli 100-vuotiasta taivaltaan.