Vaikuttaminen

Ulkoilufoorumin eduskuntavaalitavoitteet

Ulkoilufoorumin yleiskokouksen päätös 21.9.2022.

Ulkoilufoorumin eduskuntavaalitavoitteet vuoden 2023 vaaleihin

Tavoitteet otsikoittain

1. Turvataan jokamiehenoikeudet lainsäädännössä ja uudistetaan ulkoilulaki

2. Kehitetään ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita

3. Luonnon tulee olla saavutettavissa kaikille, nyt ja huomenna

4. Taataan rantojen ja vesistöjen saavutettavuus taajama-alueilla kaikille

5. Vahvistetaan poikkeusaikojen selviytymistaitoja

Tavoitteet                                                                                                                     

1. Turvataan jokamiehenoikeudet lainsäädännössä ja uudistetaan ulkoilulaki

Jokamiehenoikeudet ovat kansallisaarteemme. Ne tulee turvata ja viestintää jokamiehenoikeuksista tulee edistää. 

Ulkoilulaki on 50 vuotta vanha: se tulee uudistaa.

Valtioneuvoston hyväksymässä kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa todetaan, että selvitetään ulkoilulain päivitystarpeet. Ulkoilulain muutostarpeista on vuonna 2015 tehty selvitys, jossa todetaan ulkoilulain uudistamiselle olevan tarve. Selvityksen voi lukea täältä: https://www.suomenlatu.fi/media/vaikuta/suomen_latu_ulkoilulaki_raportti_26.5.2015.pdf

Toimenpiteet:

  • Jokamiehenoikeuksien toteutuminen tulee varmistaa vähintään nykyisessä laajuudessaan kaikessa lainsäädännössä ja jokamiehenoikeuksista viestimiseen tulee panostaa.
  • Vuodelta 1973 olevan ulkoilulain uudistuksen tulee pitää sisällään ainakin:
    • Ulkoilulakiin tulisi kirjoittaa tavoite ja siinä tulisi määritellä keskeiset termit, kuten virkistysalue.
    • Ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön järjestämiseen liittyvät kunnan ja valtion tehtävät tulisi selkeyttää.
    • Tulee käydä läpi ja tarvittaessa ajantasaistaa ulkoilulain sääntelyä valtion retkeilyalueista osana niiden uudistamista.
    • Ulkoilulain sääntelyä leirintäalueista tulee käydä läpi ja tarvittaessa ajantasaistaa.
    • Ulkoilureittejä suunniteltaessa ja toteuttaessa tarvitaan nykyistä järjestelmää hallinnollisesti kevyempiä menetelmiä.
    • Ympäristöllisesti kestävän ulkoilun huomiointi ulkoilulaissa.
  • Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian toimeenpanoa ja seurantaa varten on asetettu koordinaatioelin, jolle näin ollen kuuluu myös viedä eteenpäin ulkoilulain uudistamista. Koordinaatioelimen tulee ottaa kokonaisvaltainen ote ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön edistämisessä Suomessa. Sen tulee osallistaa työssään laajasti sidosryhmiä.
  • Tulevan vaalikauden aikana tulee seurata ja arvioida ulkoiluun ja luonnon virkistyskäyttöön vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita ja muita valtion toimenpiteitä.

2. Kehitetään ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita

Hyvät ja saavutettavat ulkoilualueet ja ulkoilun olosuhteet edistävät ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä. Ulkoilulla ja luonnon virkistyskäytöllä on monia myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Luonnossa ulkoilu ja oleilu lisäävät myös yhteyttä luontoon. Luontosuhde on monellakin tavalla tärkeää ja se kehittyy koko ihmisen elämän ajan. 

Tuetaan ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä edistävän Ulkoilufoorumin toimintaa.

Toimenpiteet:

  • Ulkoilualueita tulee kehittää vastaamaan ihmisten kasvaneeseen ulkoiluun ja luonnon virkistyskäyttöön.
  • Ulkoilun olosuhteiden ylläpitäjiä, kuten kuntia, virkistysalueyhdistyksiä ja -säätiöitä, sekä Metsähallituksen luontopalveluita on tuettava ja niiden riittävä rahoitus on turvattava.
  • Ulkoilualueilla sekä luonnossa virkistäytymistä että luontoa on kunnioitettava enemmän. Tämän tulee näkyä esimerkiksi ulkoilualueiden metsienkäyttötavoissa yhdessä sopien maanomistajien kanssa.
  • Ulkoilualueita tulee uudistaa niin, että ne ovat nykyistä vetovoimaisempia. Tämän tulee näkyä esimerkiksi ulkoilualueiden viestintäpanostuksissa.
  • Rakennetaan, kehitetään ja ylläpidetään ulkoilijoille, kuntalaisille, yhdistyksille ja järjestöille suunnattu valtakunnallinen ulkoilukarttapalvelu, johon tuotetaan ajankohtaista ja laadukasta tietoa.
  • Parannetaan ulkoilualueiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä, huolehditaan reiteistä sekä rakenteista ympäri maan. Saavutettavuutta tulee kehittää tiedotustoiminnalla, infrastruktuuria ja yhteyksiä kehittämällä ja muilla keinoilla, joilla kehitetään eri ikäisten ja eritaustaisten ihmisten pääsyä luontokohteisiin.
  • Osana ulkoilualueita valtion retkeilyalueita tulee kehittää ja tulee selvittää uusien valtion retkeilyalueiden perustamista.
    • Kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa todetaan, että selvitetään pitkän aikavälin mahdollisuudet uusien valtion retkeilyalueiden perustamiseksi. Vuoden 1994 jälkeen ei ole perustettu uusia valtion retkeilyalueita. 
    • Strategiassa todetaan myös, että jatketaan valtion retkeilyalueinstituution päivitystä maankäyttömuotona.
  • Ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön edistämiseksi tuetaan rahallisesti Ulkoilufoorumin toimintaa. Ulkoilufoorumi on toiminut koko lähes 20 toimintavuotensa ajan ilman taloudellisia resursseja.
    • Ulkoilufoorumi on ulkoilualan järjestöjen yhteistyöelin. Sen taloudellinen tukeminen on tärkeää, että ulkoilun ja luonnon virkistyskäyttö näkyisi yhteiskunnassamme ja päätöksiä tehdessä entistä vahvemmin. Näin yhä useampi ihminen voisi edistää hyvinvointiaan, mitä ulkoilusta ja luonnon virkistyskäytöstä tutkitusta saa.

3. Luonnon tulee olla saavutettavissa kaikille, nyt ja huomenna

Korona-aika lisäsi suomalaisten lasten ja nuorten kiinnostusta luontoa ja ulkoilua kohtaan. Luonnon virkistyskäyttö tuottaa hyvinvointia laaja-alaisesti, minkä vuoksi lasten ja nuorten ulkoilun ja luonnossa olemisen edellytyksiä tulee edistää mahdollisimman monipuolisesti. Tiivis ja monipuolinen luontosuhde tulee säilyttää myös tuleville sukupolville.

Toimenpiteet:  

  • Luonto- ja ulkoiluharrastusten merkitys tulee huomioida paremmin osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. 
    • Jokaiselle lapselle tulee taata mahdollisuus mieleiseen luonto-, ulkoilu- tai muuhun mieleiseen harrastukseen esimerkiksi tarjoamalla lapsille ja nuorille harrastusseteleitä, jolla helpotetaan uuden harrastuksen aloittamisen ja kokeilemisen kustannuksia. Tämän tulee näkyä OKM:n hallinnonalaan kuuluvassa lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja muun nuorisotyön rahoituksessa.
    • Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen tulee nähdä osana liikunnan lisäämistä sekä hyödyllisten taitojen oppimista. Harrastukset voivat täydentää koulussa opittua sekä tarjota oppimisen paikkoja myös nuorille, jotka eivät ole koulussa tai työelämässä.
  • Lähiluontokohteiden merkitys ja luonnon virkistyskäytön saavutettavuus eri väestöryhmille tulee huomioida päätöksenteossa. Valtion tulee tukea kuntia ja muita toimijoita näiden ylläpitämisessä.
    • Lähiluontokohteet auttavat stressin hoitoon sekä rauhoittumiseen.
    • Lähiluontokohteet ovat myös tärkeitä lapsille ja nuorille, koska ne ovat heille helposti saavutettavissa.
    • Lähiluontokohteet ovat helpommin saavutettavia myös muille väestöryhmille, kuten uussuomalaisille, liikuntarajoitteisille ja ikääntyneille.
  • Lapsia ja nuoria tulee osallistaa ulkoiluun, luontoon ja ympäristöön sekä niiden käyttöön liittyvässä päätöksenteossa.
    • Nuorille tulee varmistaa edustus esimerkiksi ministeriötason työryhmissä tai työpajoissa sekä kuulla heitä esimerkiksi erillisten hankkeiden kautta, kuten Nuorten metsäneuvosto.
  • Ulkoilu- ja luontoharrastusjärjestöjen roolin tulee olla keskeinen niin lasten ja nuorten selviytymis- ja valmiustaitoja kehittettäessä kuin muutenkin harrastustoimintaa kehittäessä.
    • Järjestöjen toiminta tuo yhteen eritaustaisia sekä eri ikäisiä ihmisiä. Niiden toiminta on matalan kynnyksen toimintaa, joka tuo mielekästä sisältöä vapaa-aikaan sekä ehkäisee ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä.

4. Taataan rantojen ja vesistöjen saavutettavuus taajama-alueilla kaikille

Taajama-alueiden vapaat rannat ja vesistöt on huomioitava arvokkaana osana suomalaista ulkoilu- ja liikuntakulttuuria. Valtion ohjauskeinoilla on tuettava yhdyskuntasuunnittelua, joka mahdollistaa vesistöjen virkistyskäytön, vapaan liikkumisen ja harrastamisen vesillä ja rannoilla.

Toimenpiteet:

  • Vapaiden rantojen määrä vähenee nopeimmin siellä, missä valtaosa väestöstä asuu. Asutuskeskusten lähirannat on tämän vuoksi rauhoitettava enemmältä rakentamiselta ja yksityistämiseltä ja varattava ne yhteiseen käyttöön. Lähirantojen saavutettavuuden turvaaminen edistää myös luontosuhteen vahvistamista sekä tukee samalla luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. 
  • Valtion on turvattava lähirantojen yhteiskäyttö ja saavutettavuus toimeenpannessaan ja päivittäessään vesistöihin liittyviä valtakunnallisia strategioita, kuten Rannikkostrategia, Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia ja Saaristo-ohjelma.
  • Olemassa olevia ranta-alueita on kehitettävä yhteiseen virkistys- ja harrastuskäyttöön. Rannoille on varattava alueita uimiseen, kalastamiseen ja muuhun harrastamiseen sekä näitä tukevaan yleishyödylliseen yhdistys- ja yritystoimintaan. Myös kanoottien  ja soutu- ja muiden pienveneiden säilytys-, vesillelasku- ja rantautumispaikoille on jäätävä tilaa. 
  • Lähirannoille on varmistettava esteetön kulku, lähirantojen ja vesistöjen tulee olla myös autottomien ja veneettömien sekä ikäihmisten ja koululaisten saavutettavissa.

Perustelut:

  • Suomalainen elämäntapa on rakentunut vesistöjen rannoille. Vesistöt ovat tarjonneet liikenneyhteydet, elinkeinon, voimaa ja raaka-ainetta teollisuudelle sekä ruokaa ja rauhoittumista rantojen ja jokivarsien asukkaille. Tänä päivänä vesistöt ja rannat ovat yhä enemmän virkistyksen ja hyvinvoinnin lähteitä.
  • Uintia (ml. avantouinti) harrastaa 66,8 % aikuisväestöstä ja veneilyä lähes puolet suomalaisista (Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi 2020 Luke LVVI).
  • Kalastusta harrastaa 1,5 miljoonaa suomalaisista (Vapaa-ajankalastus 2020, Luke). 
  • Vesistöihin liittyvää muuta liikuntaa kuten soutua harrastaa 29,2 % suomalaisista, melontaa 10,8 % suomalaisista, SUP-lautailua 11,7 suomalaisista, sukellusta 6 % suomalaisista, matka- tai retkiluistelua 4,5 % suomalaisista ja purjehdusta 3,5 % suomalaisista. (Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi 2020 Luke LVVI).
  • Rekisteröityjä veneitä Suomessa oli vuoden 2022 alussa 231 599 kpl, (Traficom
  • Vaikka vettä ja rantoja Suomessa riittää, ei rannoille ja vesille (jäälle) pääseminen ole silti aina itsestäänselvyys ja erityisesti virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden pitkien yhtenäisten rakentamattomien rantajaksojen määrä on vähenemässä. 
  • Asuntorakentaminen ja loma-asutus ovat vallanneet huomattavan osan parhaista rannoista. Meren rannikon mannerrannan ja yli hehtaarin kokoisten saarten sulkeutuneisuusaste on kasvussa, vuonna 2018 se oli keskimäärin 51 %, kun vuonna 2005 vastaava luku oli 48 %. Maakunnittain tehdyn tarkastelun suurimmat sulkeutuneisuusasteet (60 %) sijaitsivat Itä-Uudellamaalla ja Satakunnassa (Laurila L. ja Kalliola R. 2019: Suomen merenrannikon rakennetut ja rakentamattomat rannat).
  • Valtioneuvoston hyväksymässä Luonnon virkistyskäytön strategiassa vapaiden rantojen merkitys on tunnistettu: “Virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ovat pitkät yhtenäiset rakentamattomat rantajaksot (Laurila ja Kalliola 2019).
  • Virkistyskäyttöön varatut saaret, rannat, varustellut uimarannat ja veneilyn erilaiset

palvelut lisäävät vesien virkistyskäytön mahdollisuuksia. Vesistöjen virkistyskäyttöön vaikuttaa oleellisesti rantojen saavutettavuus. Rannoille kohdistuvan rakentamisen myötä virkistyskäytön edellytykset voivat heikentyä.” (Maa- ja metsätalousministeriö, Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2022)

5. Vahvistetaan poikkeusaikojen selviytymistaitoja

Huoltovarmuuden merkitys poikkeusajoista selviytymisessä yhteiskunnassa on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Poikkeusaikoja voivat olla esimerkiksi pitkäaikaiset sähkökatkot, vedenjakelun häiriöt, luonnontuhot, vakavat tartuntataudit tai pahimmillaan sotilaalliset konfliktit.

Korona-pandemian ja Venäjän aloittaman Ukrainan sodan myötä olemme eläneet useamman vuoden poikkeusaikoja. 

Valtion tulee vahvistaa kansalaisten omatoimista huoltovarmuutta eli toisin sanoen selviytymistaitoja käyttäen hyväksi Suomen erityispiirteitä.

Toimenpiteet:

  • Valtion tulee hankerahoittaa toimenpiteitä ja toimintaa, joilla edistetään ja vahvistetaan suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten poikkeusaikojen selviytymistaitoja.
    • Rahoitusta suunnataan toimintaan ja koulutukseen, jota järjestävät jo useat järjestöt ja näin selviytymisosaamisen kehittämisestä tehdään luonteva osa vapaa-aikaa yhä useammalle.
    • Erilaisia selviytymistaitoja ovat esimerkiksi riittävä varautuminen poikkeusaikoihin, osaaminen hyödyntää luonnonantimia (marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys), puunkäyttö ja puuhuolto, retkeilytaidot, sekä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen terveyden ylläpito.
  • Kaikenikäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus lisätä selviytymistaitojaan, siksi hankerahoituksen on katettava kaikenikäiset ihmiset.
  • Selviytymistaidot kasvattavat monenlaisia sellaisia taitoja, jotka mahdollistavat lisääntyvän ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön. 
    • Kasvava ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö lisäävät edelleen ihmisten kriisinsietokykyä. Esimerkiksi koronaepidemian aikana on nähty, miten tärkeää ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö ovat ihmisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. 

Ulkoilufoorumi on noin 20 ulkoilualan järjestön yhteistyöelin. Suomen Melonta- ja Soutuliitto on Ulkoilufoorumin ja sen valmistelutoimikunnan jäsen.

Ulkoilufoorumin päämääränä on

  • Ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä
  • Turvata jokamiehenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan
  • Edustaa ulkoilun eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden järjestöjen suuntaan
  • Vahvistaa ulkoilun asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla
  • Edistää kestävän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta